Liikkumispalvelut ovat monimuotoisia palveluita, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen paikasta toiseen. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi kaupunkipyörät, kimppakyytipalvelut ja sähköpotkulautavuokraus. Liikkumistottumuksemme ovat muuttumassa ympäristön ja teknologian kehityksen myötä, ja sen vuoksi näitä asioita mietitään samalla, kun visioidaan tulevaisuutta.
Liikkumista paikasta toiseen tulevaisuuden ehdoilla
Kestävän liikkumisen edistäminen on tärkeä tavoite ympäristön kannalta. Liikkumispalvelut voivat auttaa saavuttamaan tätä tavoitetta tarjoamalla kestäviä ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja perinteisille liikkumistavoille, kuten yksityisautoilulle. Lisäksi liikkumispalvelut voivat edistää kaupunkisuunnittelua ja elinvoimaisuutta sekä tukea alueellista kehitystä ja uusia työpaikkoja.
”Ihmiset tulevat tulevaisuudessakin liikkumaan paikasta toiseen, mutta se, miten he liikkuvat, voi muuttua. Yksityisautoilun ennakoidaan vähenevän kaupunkiliikkumisen yleistyessä. Nykyisin tarjolla olevia liikkumispalveluita ovat esimerkiksi kaupunkipyörät, kimppakyytipalvelut, sähköpotkulautavuokraus, taksipalvelut ja joukkoliikenne. Näiden palveluiden avulla ihmiset voivat valita joustavasti erilaisia liikkumisvaihtoehtoja ja sovittaa ne tarpeidensa mukaan”, InCarin kehityspäällikkö Mika Saastamoinen listaa.
Liikkumistottumukset muutoksessa
Liikkumispalveluiden myötä ihmisten liikkumistottumukset ovat jo muuttuneet, ja yhä useammat ovat alkaneet käyttää julkista liikennettä ja muita kestävämpiä liikkumisvaihtoehtoja. Liikkumispalveluiden ansiosta on myös tullut kätevämmäksi jakaa kyytejä muiden ihmisten kanssa, mikä vähentää liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja ruuhkia.
”Etenkin bensan hinnan nousu vaikutti viime vuonna siihen, että ihmiset alkoivat taas puhua paljon kimppakyydeistä. Mutta on niistä uutisoitu aiemminkin. Kulkemisen, kustannusten ja ympäristövaikutusten jakaminen on tehokas tapa vaikuttaa vastuullisesti”, Saastamoinen toteaa.
Jakamistalous – mitä se on?
Jakamistalous on yksi tärkeä tekijä liikkumispalveluiden kehityksessä. Jakamistalouden avulla ihmiset voivat jakaa resursseja ja palveluita toistensa kanssa, mikä voi johtaa kustannustehokkaampiin ja ympäristöystävällisempiin liikkumisvaihtoehtoihin. Esimerkiksi kimppakyytipalvelut ja kaupunkipyörät ovat hyviä esimerkkejä jakamistalouden ja liikkumispalveluiden yhdistämisestä.Nämä vähentävät autoilun aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja helpottavat ruuhkia. Jakamistalous on myös mahdollistanut uusien palveluiden syntymisen, kuten sähköpotkulautavuokrauksen, joka on yhä suositumpi tapa liikkua kaupungeissa.
”Tilaa kestävämmän ja turvallisemman kaupunkiliikenteen edistämiseen on vielä enemmänkin. Esimerkiksi älyliikennejärjestelmät voivat auttaa optimoimaan liikenteen sujuvuutta ja vähentämään ruuhkia, mikä parantaisi kestävän liikkumisen mahdollisuuksia kaupungeissa. Myös uusien teknologioiden, kuten itseohjautuvien autojen, yleistyminen voi avata uusia mahdollisuuksia jakamistaloudelle ja kestävälle liikkumiselle”, Saastamoinen visioi.
Kokonaisuutena jakamistalous mahdollistaa monipuolisemman ja kestävämmän liikkumisen tulevaisuudessa. Se on jo tähän mennessä tarjonnut uusia vaihtoehtoja, vähentänyt ympäristökuormitusta ja tuonut uusia palveluita kuluttajien ulottuville.
Tulevaisuuden liikkumisen vaikutukset kaupunkisuunnitteluun
Liikkumispalvelut vaikuttavat merkittävästi kaupunkisuunnitteluun, sillä ne muuttavat ihmisten liikkumistottumuksia ja tarpeita.
”Jos kimppakyytipalvelut vähentävät yksityisautoilua, vapautuu tilaa kaduilta ja parkkipaikoilta. Samaan aikaan sähköpotkulautapalvelut tai pyörävuokraus voivat edistää kevyemmän liikenteen käyttöä ja lisätä kaupunkilaisten liikkumisvapautta. Tällä hetkellä suuremmissa kaupungeissa ihmisiä kuitenkin harmittaa kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen jättäminen minne sattuu”, kehityspäällikkö Saastamoinen sanoo.
Myös joukkoliikenteen palveluita kannattaa kehittää.
”Esimerkiksi bussi- ja ratikkayhteyksien lisääminen sekä liityntäpysäköinnin parantaminen voivat kannustaa ihmisiä kokeilemaan rohkeammin ympäristöystävällisempiä kulkumuotoja”, Saastamoinen miettii.
Myös kaupunkirakenteen suunnittelu voi tukea liikkumisen muutosta. Kaupunginosia voidaan esimerkiksi suunnitella niin, että kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä ja joukkoliikenteen pysäkit ovat helposti saavutettavissa. Samalla voidaan suosia pyöräilyä ja kävelyä, esimerkiksi rakentamalla erillisiä pyöräteitä ja jalankulkuväyliä.
Älykkäät liikkumispalvelut
Älykkäät liikkumispalvelut ovat palveluita, jotka yhdistävät teknologian, data-analytiikan ja ihmisten liikkumistarpeet.
”Puhumme siis älykkäistä liikennejärjestelmistä, jotka keräävät ja analysoivat tietoa esimerkiksi liikenteen ruuhkista, kulkuneuvojen saatavuudesta ja matkustajien liikkumistarpeista. Tämä tieto auttaa kehittämään uusia liikkumisvaihtoehtoja ja optimoimaan olemassa olevia palveluita”, Saastamoinen pohtii.
Saastamoisen mukaan älykkäät liikkumispalvelut voivat tehdä liikkumisesta helpompaa ja kestävämpää monin tavoin.
”Kuvittele, että matkustajille tarjotaan reaaliaikaista tietoa liikenteen tilanteesta ja kulkuneuvojen saatavuudesta. Silloin matkustajat voivat valita nopeimman ja edullisimman liikkumisvaihtoehdon. Lisäksi voitaisiin tarjota monipuolisempia vaihtoehtoja perinteisen auton rinnalle, joka vähentää autoilun aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Esimerkiksi autonomisesti ohjautuvat kimppa-autot voisivat saada liikenneohjausta välttääkseen ruuhkat”, Saastamoinen toteaa.
Haasteitakin kehittämisessä on.
”Tietosuoja on yksi selkeä haaste. Älykkäät liikkumispalvelut keräävät paljon henkilökohtaista tietoa matkustajista. On siis tärkeää varmistaa, että tietojen kerääminen ja käyttö on turvallista. Toisaalta haasteena voi olla myös yhteistyön puute eri toimijoiden, kuten kaupunkien ja liikkumispalveluiden tarjoajien välillä. Tämä voi vaikeuttaa uusien palveluiden kehittämistä ja laajempaa käyttöönottoa”, Saastamoinen summaa.