{"id":6783,"date":"2022-05-23T14:31:47","date_gmt":"2022-05-23T11:31:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.incar.fi\/?p=6783"},"modified":"2022-05-23T14:31:50","modified_gmt":"2022-05-23T11:31:50","slug":"riistakolarien-kulta-aika-on-touko-kesakuussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.incar.fi\/en\/2022\/05\/riistakolarien-kulta-aika-on-touko-kesakuussa\/","title":{"rendered":"Riistakolarien kulta-aika on touko-kes\u00e4kuussa\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Riistakolareita tapahtuu liikenteess\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden, mutta varsinainen vaaran aika tilastollisesti on juuri nyt. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ajettiin kaikkiaan <\/strong>13\u202f953 riistaonnettomuutta, joista jopa l\u00e4hes puolet Etel\u00e4-Suomessa. Suurin onnettomuuspiikki sijoittuu tavallisesti loka-marraskuulle, mutta piikki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kes\u00e4n alussa. Ajonopeuksien kasvaessa kes\u00e4rajoitusten astuessa voimaan riskit t\u00f6rm\u00e4ykselle kasvavat. Samoin liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t eli varsinainen ajaminen kasvaa m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti, kun ihmiset alkavat liikkua enemm\u00e4n esimerkiksi kes\u00e4asunnoilleen.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

\u201dRiistakolarin syntyyn tieliikenteess\u00e4 vaikuttavat aina kaikenlaiset h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja alkukes\u00e4st\u00e4 matalalta paistava aurinko yhdistettyn\u00e4 talven j\u00e4ljilt\u00e4 sis\u00e4pinnaltaan likaiseen tuulilasiin on tappavan tehokas yhdistelm\u00e4 n\u00e4kyvyydelle. Kes\u00e4rajoitukset vapauttavat kaasujalkaa ja se ei tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asiassa auta, kun tilannenopeudet kasvavat. Toisaalta v\u00e4symys vaikuttaa etenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tapahtuviin riistakolareihin. Liikenneturvan mukaan melkein puolet suomalaisista pyrkii ajamaan pidemm\u00e4t ajomatkat niin sanotusti \u201dyhden pys\u00e4hdyksen taktiikalla\u201d eli pys\u00e4htyen mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n\u201d, toteaa suomalaisen vauriokorjaamokeskus InCarin tekninen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jerry Linjam\u00e4ki<\/strong>.   <\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskuksen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viime vuoden toukokuussa ajettiin el\u00e4imeen 1\u202f375 kertaa ja koko vuoden aikana ihminen t\u00f6rm\u00e4si autolla hirveen 1 680 kertaa. Alueellisesti katsottuna suurin osa riistakolareista tapahtuu usein Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Viime vuoden tilastojen mukaan jopa l\u00e4hes puolet kaikista riistakolareista tapahtui Etel\u00e4-Suomessa. Seuraavaksi kovimpaan tilastoryhm\u00e4\u00e4n joutuivat Pirkanmaa, Satakunta ja Kanta-H\u00e4me, joissa kaikista onnettomuuksista tapahtui kolmannes.  <\/p>\n\n\n\n

Riistakolaripiikki n\u00e4kyy tietenkin my\u00f6s vauriokorjauksessa. <\/p>\n\n\n\n

\u201dRiistakolarivaurioita tulee tietenkin enemm\u00e4n korjattavaksi silloin, kun niit\u00e4 tapahtuu enemm\u00e4n. Suurempien vaurioiden kohdalla autot menev\u00e4t lunastukseen, sill\u00e4 suomalainen autokanta on melko vanha ja n\u00e4in ollen korjauskustannukset nousevat nopeasti yli lunastusrajan. Me InCarissa emme vain korjaa n\u00e4it\u00e4 vaurioita vaan pyrimme aktiivisesti nostamaan autoilevien suomalaisten tietoisuuteen liikenneturvallisuutta edist\u00e4vi\u00e4 asioita\u201d, Linjam\u00e4ki sanoo. <\/p>\n\n\n\n

Ennaltaehk\u00e4isy onkin tietenkin se paras tapa varmistaa liikenneturvallisuus. <\/p>\n\n\n\n

\u201dHirvi- ja peurakolareita tapahtuu eniten noin tunti auringonlaskun j\u00e4lkeen ymp\u00e4ri vuoden. T\u00f6rm\u00e4ysriski on my\u00f6s suurin juuri sin\u00e4, miss\u00e4 hirviaita loppuu tai alkaa. Juuri nyt hirvet ovat liikkeell\u00e4 siksi, ett\u00e4 emot vieroittavat ylivuotisia vasojaan. N\u00e4m\u00e4 p\u00f6lh\u00f6t vasat eiv\u00e4t osaa oikein liikkua yksin ja tupsahtelevat tielle v\u00e4h\u00e4n mist\u00e4 sattuu\u201d, Linjam\u00e4ki toteaa. <\/p>\n\n\n\n

Vinkit kolarin v\u00e4ltt\u00e4miseksi<\/strong> (Liikenneturva ja InCar) <\/h2>\n\n\n\n