{"id":3590,"date":"2021-04-22T10:24:30","date_gmt":"2021-04-22T07:24:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.incar.fi\/?p=3065"},"modified":"2021-04-29T15:27:33","modified_gmt":"2021-04-29T12:27:33","slug":"moottorivaunuista-sahkoautoihin-suomalaisen-autoilun-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/2021\/04\/moottorivaunuista-sahkoautoihin-suomalaisen-autoilun-historia\/","title":{"rendered":"Moottorivaunuista s\u00e4hk\u00f6autoihin \u2013 suomalaisen autoilun historia"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Autoilun ensiaskeleet Suomessa<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomen ensimm\u00e4isen\u00e4 autona pidet\u00e4\u00e4n liikemies Forseliuksen moottorivaunua, joka saapui<br>Turkuun Lyypekist\u00e4 toukokuussa 1900. Suomen tulli ei viel\u00e4 tuolloin tuntenut auto-nimist\u00e4<br>tuotetta, joten ajopeli tullattiin hevosajoneuvona. Autoilua hankaloitti my\u00f6s se, ett\u00e4 bensiini<br>ostettiin 1900-luvun alussa apteekista.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Ensimm\u00e4inen Suomessa tehty auto oli h\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6inen kuorma-auto, jonka Tammerfors<br>Linne- och Jern-Manufaktur Ab rakensi yrityksens\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4iset yksityiset autojen<br>omistajat olivat tehtailijoita, suurtilojen omistajia, l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, asianajajia, pappeja ja heit\u00e4,<br>jotka tarvitsivat autoa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4iset yhteiset liikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6t otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<br>vuonna 1907, jolloin Suomessa my\u00f6nnettiin my\u00f6s ensimm\u00e4inen ajokortti.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina maltillisesti, sill\u00e4 taloustilanne ja Suomen tiest\u00f6<br>olivat huonot, ja autoja kohtaan koettiin pelkoa ja ennakkoluuloa. Mainonnan ja tietoisuuden<br>lis\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 autot alkoivat kuitenkin yleisty\u00e4. Suomen Matkailijayhdistys ryhtyi julkaisemaan<br>autoilijoille erikseen suunnattua tiekarttaa vuonna 1913, mik\u00e4 lis\u00e4si kotimaista<br>ajoneuvomatkailua.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Autot vaativat luonnollisesti my\u00f6s kunnossapitoa, huoltoa ja korjausta, mutta harva autoilija<br>osasi itse korjata ajokkejaan. Autojen maahantuojat pyrkiv\u00e4t rakentamaan<br>korjaamoverkostoa, mutta tahti oli hidas ja useimmiten autopulmien kanssa k\u00e4\u00e4nnyttiin<br>paikallisen kyl\u00e4sep\u00e4n puoleen. Osaaminen oli kuitenkin vaatimattomalla tasolla, sill\u00e4<br>Suomessa ei opetettu autotekniikkaa eik\u00e4 suomenkielist\u00e4 alan materiaalia juuri ollut.<br>Juuri ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa Suomessa arvioidaan olleen noin tuhat autoa.<br>Sodan sytytty\u00e4 ei bensaa en\u00e4\u00e4 saatu Suomeen, jolloin yli puolet suomalaisista autoista<br>myytiin Ven\u00e4j\u00e4n armeijalle. T\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s positiivisia seurauksia: n\u00e4iden autojen<br>myyntikuntoon kunnostamisesta voidaan sanoa todenteolla alkaneen suomalaisen<br>autokorjaamotoiminnan!<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Autoilu yleistyy hitaasti mutta varmasti<\/h2>\n\n\n\n<p>1920-luvulla autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 l\u00e4hti kasvuun taloudellisen nousukauden ansiosta ja autokanta<br>muuttui amerikkalaisemmaksi. Tuolloin alettiin kokeilla ensi kertaa my\u00f6s suomalaista autojen<br>sarjavalmistusta: ensimm\u00e4inen sarjavalmisteinen auto oli nimelt\u00e4\u00e4n Finlandia ja sit\u00e4<br>valmistettiin nelj\u00e4 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n<p>Autoilun yleistyminen toi mukanaan liikenneonnettomuuksia, ajoneuvoja koskevaa<br>lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, autokoritehtaita, autoalan j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja autolehti\u00e4. Muuhun maailmaan<br>verrattuna Suomi kuitenkin autoistui hitaasti \u2013 esimerkiksi 20-luvun lopulla Suomessa oli yksi<br>auto 110 asukasta kohti.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisen maailmansodan syttyess\u00e4 Suomi julisti nestem\u00e4iset polttoaineet s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn piiriin,<br>mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lopetti yksityisautoilun. Tiukalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 saatiin kuitenkin<br>varmistettua, ett\u00e4 polttoainevarat riittiv\u00e4t talvisodan yli. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stely n\u00e4kyi liikenteen<br>kehityksess\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sotien j\u00e4lkeen. Esimerkiksi 1950-luvulla yli puolet Suomen<br>autokannasta oli per\u00e4isin sotia edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta. Olympiavuonna 1952 suomalaisten<br>autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti kuitenkin 100 000 rajapyykin!<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Autoistumisen aika toi mukanaan turvavy\u00f6t ja automarketit<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomi autoistui voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla: henkil\u00f6autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja<br>Suomeen rakennettiin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusia teit\u00e4. 1960-luvun lopulla autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi jopa<br>10 prosentin vuosivauhtia! Autoilun kasvukautta hillitsiv\u00e4t 1970-luvun \u00f6ljykriisi ja 1990-luvun<br>lama, mutta toisaalta n\u00e4m\u00e4 takaiskut toivat mukanaan my\u00f6s hyvi\u00e4 puolia, kuten<br>diesel-moottorien yleistymisen ja automarkkinoiden selkeytymisen. 1990-luvun ilmi\u00f6in\u00e4 taas<br>voidaan pit\u00e4\u00e4 automarketteja ja liikenneruuhkia!<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka turvavy\u00f6t\u00e4 alettiin kehitell\u00e4 jo vuonna 1903, tulivat turvavy\u00f6t virallisesti osaksi<br>autoilua vasta noin 50 vuotta sitten, kun henkil\u00f6autojen etuistuimille tuli turvav\u00f6iden<br>asennuspakko vuonna 1971. Turvavy\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 oli kuitenkin vapaaehtoista vuoteen 1975<br>asti, jolloin etupenkill\u00e4 istuville tuli turvavy\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6pakko. Takapenkkil\u00e4isille turvavy\u00f6pakko<br>tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta vuosikymmen my\u00f6hemmin! Turvavy\u00f6pakon ja yleisen nopeusrajoituksen<br>alentamisen my\u00f6t\u00e4 tieliikenneonnettomuudet v\u00e4heniv\u00e4t huomattavasti 1970-luvun puolessa<br>v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n Suomessa on rekister\u00f6ity yli 2,6 miljoonaa autoa: erityisesti niin kutsuttujen<br>kakkosautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut. Autoilun uusimpia tuulia edustavat s\u00e4hk\u00f6autot ja<br>yhteisk\u00e4ytt\u00f6autojen yleistyminen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t suomalaisissa samanlaista<br>uteliaisuutta, kuin ensimm\u00e4iset moottorivaunut noin 120 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ps. EU:n 2010 voimaan astuneen ryhm\u00e4poikkeusasetuksen my\u00f6t\u00e4 auton valmistajan takuu s\u00e4ilyy, riippumatta siit\u00e4 korjataanko auto monimerkkikorjaamossa vai merkkiliikkeess\u00e4 (edellytt\u00e4en tietysti, ett\u00e4 korjauksessa k\u00e4ytetyt osat ovat laadultaan alkuper\u00e4isi\u00e4 vastaavia).<\/h3>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4isten autojen kerrotaan saapuneen Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella. N\u00e4m\u00e4<br \/>\nautot olivat tosin vain l\u00e4pikulkumatkalla: niit\u00e4 ajoivat varakkaat ven\u00e4l\u00e4ismatkailijat tai niill\u00e4<br \/>\nkuljetettiin tavaraa Ruotsista Ven\u00e4j\u00e4lle ja Suomeen. Ensimm\u00e4iset havainnot<br \/>\n\u201cmoottorivaunuista\u201d her\u00e4ttiv\u00e4t suomalaisissa uteliaisuutta ja mielenkiintoa.<\/p>\n<p>Miten autoilu on Suomessa kehittynyt n\u00e4iden ensimm\u00e4isten, uutiskynnyksi\u00e4kin ylitt\u00e4neiden<br \/>\nhavaintojen j\u00e4lkeen?<\/p>\n","protected":false},"author":18,"featured_media":3596,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"default","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"default","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"default","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-3590","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",1500,717,false],"thumbnail":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717-400x191.jpg",400,191,true],"medium":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717-800x382.jpg",800,382,true],"medium_large":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717-768x367.jpg",768,367,true],"large":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717-1200x574.jpg",1200,574,true],"1536x1536":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",1500,717,false],"2048x2048":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",1500,717,false],"gform-image-choice-sm":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",300,143,false],"gform-image-choice-md":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",400,191,false],"gform-image-choice-lg":["https:\/\/www.incar.fi\/media\/2021\/04\/AdobeStock_old_vehicle_EDITORIAL_1500x717.jpg",600,287,false]},"uagb_author_info":{"display_name":"Pasi Tolvanen","author_link":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/author\/pasi-tolvanen\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Ensimm\u00e4isten autojen kerrotaan saapuneen Suomeen jo 1800-luvun loppupuolella. N\u00e4m\u00e4 autot olivat tosin vain l\u00e4pikulkumatkalla: niit\u00e4 ajoivat varakkaat ven\u00e4l\u00e4ismatkailijat tai niill\u00e4 kuljetettiin tavaraa Ruotsista Ven\u00e4j\u00e4lle ja Suomeen. Ensimm\u00e4iset havainnot \u201cmoottorivaunuista\u201d her\u00e4ttiv\u00e4t suomalaisissa uteliaisuutta ja mielenkiintoa. Miten autoilu on Suomessa kehittynyt n\u00e4iden ensimm\u00e4isten, uutiskynnyksi\u00e4kin ylitt\u00e4neiden havaintojen j\u00e4lkeen?","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3590"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3590\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3596"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.incar.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}