Samalla kun autojen teknologinen murros kiihtyy, eletään vauriokorjaamoillakin suurten muutosten vuosia. Haastattelimme aiheeseen liittyen InCarin teknistä päällikköä Nico Kuusimurtoa, jolla on kattava kokemus vauriokorjaamoilta jo 15 vuoden ajalta. Mitkä asiat ovat muuttuneet vauriokorjauksessa viimeisten vuosien aikana?
Mitkä teknologiset ratkaisut näkyvät tällä hetkellä selkeimmin vauriokorjaamojen arjessa?
Diagnostiikkatyökalut ja niiden hallinta. Olipa kyseessä sähkö- tai polttomoottoriauto, autojen turvalaitteistot vaativat tekijöiltämme ajan hermolla olevaa osaamista niin kalibroinnissa kuin koodaamisessa. Esimerkiksi tuulilasinkorjauksessa nämä asiat korostuvat, sillä suurin osa autoilijaa avustavista järjestelmissä sijaitsee juuri tuulilasissa. Se, joka ei hallitse tänä päivänä kalibrointia, ei voi korjata nykypäivän autoa turvallisesti takaisin tien päälle.
Toisaalta, vaikka teknologia näkyy arjessa vahvasti, näkyy siellä yhtä isona osana myös perinteiset käsityötaidot ja vaihtoehtoiset korjausmenetelmät.
”Kun vauriokorjaamo tuntee diagnostiikkamaailman sekä vaihtoehtoiset korjausmenetelmät, ollaan alan kärjessä.”
Kerrotko vielä lisää vaihtoehtoisista korjausmenetelmistä? Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Kun autosta menee jokin osa rikki, emme automaattisesti vaihda osaa uuteen, vaan pohdimme voisiko sen korjata. Vaihtoehtoisella korjauksella viitataan esimerkiksi Smart-korjaukseen, jota käytetään autojen maalauksessa. Smart-korjaus perustuu häivytystekniikkaan, jolloin autosta ei pureta osia pois korjaustyötä varten samassa mittakaavassa niin sanottuun perinteiseen maalaustekniikkaan verrattuna. Tämä tarkoittaa merkittävää ajansäästöä: sama lopputulos saavutetaan yhden työpäivän aikana, kun perinteisellä menetelmällä aikaa kuluisi purku- ja kasaustöineen jopa kolme päivää.
Vaihtoehtoiset korjausmenetelmät kulkevat erittäin vahvasti käsi kädessä käsityötaitojen kanssa, erityisesti korikorjauksessa. Esimerkiksi muovihitsauksessa vanha puskuri saadaan kuntoon oikaisumenetelmällä, ja tämä jos mikä on käsityötä. Menetelmä on järkevin ratkaisu autolle, mutta myös ympäristölle.
Kuinka nopeaa muutos erilaisiin korjausmenetelmiin on ollut?
Vauriokorjaamojen arki on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana massiivisesti. Fokus on siirtynyt vastuullisuuteen ja korjausmenetelmät ovat jo aivan toisenlaiset kuin vain muutama vuosi sitten. Kun autoista on tullut vaativampia, pitää esimerkiksi kalibrointi suorittaa tietyllä tavalla. Se on elinehto, muuten meillä ei ole turvallisesti kulkevia autoja palautettavaksi maanteille.
Korjauksessa käytettävään menetelmään ei sinänsä vaikuta se, onko autosi aivan uusi vai vanhempaa vuosimallia: auto korjataan aina soveltuvasti uusimmalla mahdollisella korjausmenetelmällä.
Kun muutos on nopeaa, miten varmistatte, että myös tekijöiden osaaminen pysyy kehityksen mukana?
Koulutamme omaa henkilökuntaamme jatkuvasti erilaisten koulutusputkien ja InCar Akatemian kautta. Myös uudet alalle tulevat tekijät ovat todella kunnianhimoisia oppimaan jatkuvasti uutta. Olemme itse InCarilla kehityksessä hyvin kunnianhimoisia: haluamme pysyä jatkuvasti aallonharjalla, toimia alan edelläkävijänä ja innovatiivisena kehittäjänä.
”Jotta pysymme kehityksen kärjessä, haemme jatkuvasti yhä parempia ratkaisuja toimia alalla. Kun johto on nälkäinen kehittymään yhä paremmaksi, on intoa helppo jalkauttaa myös työntekijöille.”
Vaikka teknologisen kehityksen kelkassa tulee pysyä, ei pidä sokeutua pelkästään sen vietäväksi. Käsityötaitoja tulee pitää yllä. Alalta on jäämässä tulevina vuosina paljon todella ammattitaitoisia tekijöitä eläkkeelle, niitä, jotka ovat tehneet tätä työtä viimeiset 30 vuotta. Sukupolven murroksen myötä pitääkin muistaa vaalia käsityön arvoa ja imeä kaikki se tieto irti, mitä vanhoilla konkareilla on annettavanaan.
”Vaikka siirrymme yhä syvemmälle teknologian syövereihin, on vauriokorjaus edelleen vahvasti käsityötä, ja se tulee olemaan sitä jatkossakin.”
Miten ala kehittyy entisestään tulevina vuosina?
Toivon, että autoala löytäisi hektisen muutoksen keskellä yhtenäisen kehityslinjan. Nyt, kun eri puolella maailmaa autovalmistajat ja aivan uudet automerkit kehittävät asioita omalla tavallaan, merkitsee se myös liutaa erilaisia teknologisia ratkaisuja erimerkiksi koodauksen suhteen. Tämä tuo omat haasteensa myös vauriokorjaukseen.
Myös tekoäly näkyy vauriokorjausalalla, lähinnä prosesseissa ja asiakaskokemukseen liittyvissä asioissa. Tekoäly tulee olemaan yhä enemmän mukana vauriokorjauksessa sen hakiessa valtavasta määrästä dataa tukea diagnostiikkaan. Mutta vauriokorjauksessa tarvitaan myös tunnetta, ja siksi tekoäly ei tule koskaan korvaamaan peltiseppää, maalaria tai lasiasentajaa kokonaan. Sen sijaan se tulee rinnalle avustamaan ja tehostamaan tiettyjä prosesseja.
Millaisia terveiset haluaisit lähettää alaa harkitseville tai alaa opiskeleville?
Vaikka muutos on nopeaa, kehitystä ei kannata pelätä! Sähköautot valtaavat alaa, mutta vauriokorjaaminen on silti periaatteessa samanlaista kuin ennenkin. Teknisesti sähköautojen korjaus on jopa hieman yksinkertaisempaa kuin polttomoottoriauton.
Ne taas, jotka ovat jo opiskelemassa tai juuri valmistumassa: olkaa oikeasti ylpeitä ammatti- ja käsityötaidoistanne, niitä ei ole jokaisella vastaantulijalla!